EU:n digisäädösten liiketoimintavaikutukset

Tässä selvitystyössä kartoitettiin, millä tavoin EU:n digisäädökset luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille. Kuinka säädösympäristö muuttuu datatalouden pk-yritysten näkökulmasta? Kuinka datatalouden liiketoimintaympäristö muuttuu uusien EU-datasäädösten myötä? Selvityksessä analysoitiin Euroopan komission loppuvuodesta 2020 julkaisemia ehdotuksia datahallintosäädökseksi, digipalvelusäädökseksi ja digimarkkinasäädökseksi sekä keväällä 2021 julkaisemaa ehdotusta tekoälysäädökseksi. Lisäksi datasäädöstä koskevaa ehdotusta tarkasteltiin komission julkaiseman alustavan vaikutusarvioinnin pohjalta, sillä lainsäädäntöehdotusta ei selvitystä tehtäessä ollut vielä julkaistu. Selvityksen myötä pyritään lisäämään keskustelua datatalouden liiketoimintamahdollisuuksista, luomaan julkishallinnon ja liike-elämän välillä yhteistä ymmärrystä datatalouden eurooppalaisesta kontekstista sekä kohdentamaan erityisesti julkisen sektorin tukea datatalouden liiketoiminnan edistämiseksi

”Uhattiin tulla ampumaan kaupungintalolle” – Uhka- ja väkivaltatilannekuva ja turvallisuuden hallintamallit kuntien palveluissa : KuntaTurva-hankkeen loppuraportti, osa 1

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta empiiristä aineistoa uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja luonteesta sekä turvallisuuden hallintamalleista kuntien palveluissa ja päätöksenteossa. Tutkimustietoa kerättiin kahden valtakunnallisen verkkokyselyn, kuntatapaustutkimusten ja aiempia tutkimustuloksia uuteen empiiriseen dataan vertailevan dokumenttianalyysin keinoin. Kyselyn perusteella kuntien henkilöstö kohtasi uhkatilanteita useimmin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, keskimäärin kuukausittain. Kyse oli useimmin lievästä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, josta henkilökunta selvisi pääosin omin avuin. Mitä suuremmasta kunnasta tai organisaatiosta oli kyse, sitä useammin lieviä uhkatilanteita kohdattiin, mutta vastaavasti sitä enemmän organisaatiolla oli myös keinovalikoimaa käytössä. Murtohälyttimet, kameravalvonta ja kulunvalvonta olivat käytössä useimmissa yksiköissä yli puolessa vastanneista kunnista. Keinovalikoimaa haluttiin tapaustutkimusten perusteella laajentaa; useampi kuin joka neljäs kunta piti turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta erittäin tai melko tärkeänä. Kokonaisuutena uusi empiirinen evidenssi viittaa siihen, että uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen kuntakentässä on polarisoitunut ja vaikeasti hahmotettava. Tulokset antavat pohjaa kuudelle suositukselle. Näistä keskeisin liittyy kokonaiskuvan parantamiseen yhdenmukaistamalla kansallisella tasolla ilmoittamisen toimintamalleja ja mittareita.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtio-neuvoston näkemystä

”We are eager to try new things” : Kansainvälinen vertailu data- ja alustataloutta edistävistä politiikkatoimista

Digitaalisuus on yksi merkittävimmistä keinoista luoda uutta talouskasvua. Suomi on menestynyt kansainvälisissä digitalisaatiovertailuissa pääosin hyvin. Suomi sijoittuu kuitenkin häntäpäähän tarkasteltaessa ICT-pääoman vaikutusta talouskasvuun. Mikä selittää Ruotsin, Tanskan ja Viron menestystä ja mitä Suomi voisi ottaa opiksi? Selvityksessä kartoitettiin ja analysoitiin data- ja alustataloutta edistäviä politiikkatoimia vertailumaissa kirjallisuuskatsauksen ja täydentävien kansainvälisten haastatteluiden kautta. Selvitys osoittaa, että digitalisaatiokehitys on kussakin maassa seurausta 1990-luvulta lähtien tehdyistä pitkäjänteisistä panostuksista ja linjauksista. Yksittäisiä menestystekijöitä tai edes politiikkatoimien nippua ei voida tunnistaa. Menestyksen peruskiviä ovat kuitenkin olleet siirtoyhteyksien ja digitaalisen osaamisen varhainen kehittäminen, sähköisten julkisten palveluiden kehittäminen, vahva digitaalinen agenda ja tahtotila, joka on mahdollistanut myös ketterän sääntelyn sekä monitahoinen, konsensushakuinen, johdonmukainen yhteistyö valtion, paikallishallinnon ja yritysten välillä. Vertailumaissa markkinoille on annettu tilaa kehittyä liberaalilla sääntelyllä. Julkinen sektori on toiminut kehityksen ajurina ottaen käyttöön uutta teknologiaa (esim. lohkoketju). Julkisen datan avoin saatavuus on osaltaan demokratisoinut markkinoita

Datapohjaisen arvonluonnin strategiset vaihtoehdot

Data on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi raaka-aine taloudelliselle kasvulle. Datataloudessa arvo luodaan liiketoimintaan liittyvien dataresurssien avulla – dataa keräämällä, jakamalla, yhdistelemällä, analysoimalla ja hyödyntämällä. Data- ja alustatalouden yhteiskehitys muuttaa maailmantalouden rakenteita, liiketoimintamalleja, kilpailua ja kuluttajien käyttäytymistä. Samalla kehitys hämärtää toimialojen ja työn tekemisen perinteisiä määrittelyjä sekä sitä, miten arvonluontia tulisi mitata yrityksissä ja taloudessa. Tässä tutkimuksessa on analysoitu erityisesti teollisiin ekosysteemeihin kiinnittyvän datapohjaisen arvonluonnin strategisia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle erilaisten alustavaihtoehtojen ja -toimintamallien näkökulmista. Aihetta on tarkasteltu kirjallisuuskatsauksen lisäksi 12 tapaustutkimuksen kautta. Huolimatta datatalouden disruptiivisesta voimasta, tutkimuksen perusteella kehitys näyttäisi etenevän suomalaisissa yrityksissä vaiheittaisesti ja liiketoiminnan kehittämistyön tapahtuvan pääosin yritysten sisällä sekä rajatuissa verkostoissa. Haasteena datapohjaisen liiketoiminnan luomisessa on kannattavan liiketoimintamallin luominen ja palveluiden kaupallistaminen. Lainsäädännön sekä muiden politiikkatoimien näkökulmasta datapohjaisen liiketoiminnan edistäminen tunnistetaan moniulotteiseksi haasteeksi, sillä nykyiset hallinnolliset ja lainsäädännölliset rakenteet eivät tavoita ilmiöitä täysimääräisesti. Tarvitaankin kokonaisvaltainen politiikkaviitekehikko datatalouden edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö, yhteyshenkilö: Kehittämispäällikkö Petri Räsänen, [email protected], puh. +35840772300

Suomen arktisen osaamisen kaupallistamisen, tuotteistamisen, viennin ja näkyvyyden luonnin esteet, instrumentit ja mahdollisuudet

Arktisen osaamisen tuotteistamisen, kaupallistamisen, viennin ja näkyvyyden luomisen esteet ja kannustimet eivät selvityksen tulosten perusteella pääosin merkittävällä tavalla eroa muun osaamisen kaupallisen hyödyntämisen taloudellisista, hallinnollisista tai lainsäädännöllisistä esteistä tai kannustimista, oli kyse sitten yrityskentästä tai julkisorganisaatioista. Joitakin yksittäisiä arktisen osaamisen kaupalliseen hyödyntämiseen liittyviä esteitä ja kannustimia kuitenkin voidaan näiden tulosten valossa tunnistaa. 1) Arktisuuden brändiarvo ei ole yrityksille itsestään selvä, minkä vuoksi yritysten halukkuus kaupallistaa, tuotteistaa, myydä ja markkinoida osaamistaan leimallisesti “arktisena osaamisena” on rajallinen. 2) Arkista pohjoista, kylmän ilmanalan osaamista ei tunnisteta arktiseksi osaamiseksi, mikä estää sen kaupallista hyödyntämistä. 3) Arviot arktisen talouden arvosta ja alueen kehitysnäkymistä ovat tällä hetkellä murroksessa. 4) Arktisuus on poliittinen tahtokysymys; jos Suomesta halutaan rakentaa arktisen osaamisen Piilaakso tai ”Jäälaakso”, se tarkoittaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta alueellisten ja toimialakohtaisten klustereiden kehittämistä osin ehkä uudenlaisin ekosysteemirahoituksen ja tulosperusteisen rahoituksen instrumentein. Arktinen osaaminen laajasti ymmärrettynä on yhteiskunnan, sen infrastruktuurin ja julkisten palveluiden ympärivuotiseen toimivuuteen perustuvaa osaamista, joka on suuressa määrin julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnoilla. Selvityksen tulosten valossa näyttää siltä, että julkisorganisaatioissa olevan arktisen osaaminen kaupallinen potentiaali jää nyt suurelta osin hyödyntämättä. Jos julkisorganisaatioissa olevalla arktisella osaamisella nähdään sellaista strategista tai taloudellista merkitystä, että sitä halutaan tuotteistaa, kaupallistaa ja viedä, se edellyttää panostamista ja osin uusien hallinnollisten, taloudellisten ja lainsäädännöllisten instrumenttien luomista. Julkishallinnon osaamisen kaupallisen potentiaalin hyödyntämisen haaste ei ole yksinomaan arktinen, vaan paljon laajempi – siten myös siihen kehitettyjen ja arktisen osaamisen kentällä pilotoitujen ratkaisujen hyödyntämismahdollisuudet ovat laajemmat

Valtion tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen (TULA-uudistus) arviointi

Arvioinnin kohteena on ollut tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus (TULA-uudistus), josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vuonna 2013. Uudistuksen toimenpiteet koskivat tutkimuslaitosten yhdistämistä ja yhtiöittämistä, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämistä, toimintojen kehittämistä sekä uusia päätöksentekoa tukevia tutkimuksen rahoitusmuotoja kuten strategisen tutkimuksen rahoitus (STN) ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). Arvioinnissa selvitettiin, miten TULA-uudistus on toteutunut, ja miten se on edesauttanut tutkimuksen toimimista yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Arviointi perustui dokumenttianalyysin, kyselyjen, haastattelujen ja muun asiantuntijatyön tuottaman laadullisen ja määrällisen aineiston analyysiin. Henkilöstökyselyn aineisto on saatavilla avoimena datana: https://www.ulap-land.fi/opendata. Arvioinnin tuloksena syntyi tietoa uudistuksen tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta, selkeydestä, yhtenäisyydestä, relevanssista sekä vaikutuksista yhteiskunnan tulevaisuuden osaamis- ja tutkimusvalmiuksiin. Arvioinnin perusteella tutkimuskentässä ei ole tarvetta uusille mittaville rakenteellisille muutoksille, vaan suositukset annettiin nykyisen järjestelmän edelleen kehittämiseksi

Nanomateriaalit osana yhteiskuntaa : Kohti turvallista nanoteknologian tulevaisuutta

Katsaus sisältää tietoa nanomateriaalien käytöstä, turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, sääntelystä, sekä tutkimuksesta Suomessa. Nanomateriaaleissa vähintään yksi niiden ulottuvuus on välillä 1–100 nanometriä. Aineella voi nanokoossa olla kemiallisia, fysikaalisia, sähköisiä ja mekaanisia erityisominaisuuksia. Nanoteknologiaa käytetään tuotteiden ominaisuuksien parantamiseen. Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla. Ihmistoiminnan seurauksena syntyy myös tahattomasti poltto- ja prosessiperäisiä nanohiukkasia. Nanomateriaalien terveydelle tai ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia ei vielä täysin tunneta. Terveys- ja ympäristöriskien arviointi perustuu tietoihin nanomateriaalien vaaraominaisuuksista ja altistumistasoista. Teollisesti tuotetuille nanomateriaaleille on mahdollista altistua valmistuksessa ja käytössä. Altistuminen kuluttajatuotteista on pääsääntöisesti vähäistä. Nanomateriaalien sääntelyssä sovelletaan EU- ja kansallisia säädöksiä, jotka koskevat kemikaaleja, elintarvikkeita tai lääkkeitä. Lisäksi EU:ssa on sektorikohtaisia säädöksiä nanomateriaalien turvalliselle käytölle. Euroopan komissio rahoittaa yhä enemmän nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvää tutkimista. Suomen yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa tehdään ansiokasta nanomateriaaleja koskevaa materiaali- ja turvallisuustutkimusta

Nanomaterials as part of society : Towards a safe future of nanotechnology

Nanomaterials as part of society : Towards a safe future of nanotechnologyThe review contains information on the use of nanomaterials and safety issues, regulation and research related to nanomaterials in Finland. Nanomaterials have at least one dimension between 1–100 nanometers. At the nanoscale, materials can exhibit unique chemical, physical, electronic and mechanical properties. Nanotechnology is used to improve the properties of materials. Manufactured nanomaterials are used in nearly all industrial sectors. As a result of human activity, nanoparticles are also generated unintentionally through various processes and combustion. The impact that nanomaterials have on health or the environment is not yet fully understood. The assessment of health and environmental risks is based on information on the hazardous properties and exposure levels of nanomaterials. Exposure to manufactured nanomaterials may occur during the production process or the use of these products. However, as a rule, the risk of exposure to manufactured nanomaterials in consumer products is minimal. The regulation of nanomaterials builds on EU and national legislation concerning chemicals, food and medicines. The EU also has sector-specific legislation on the safe use of nanomaterials. The European Commission is directing more and more funding to the research on the safety of nanomaterials. In Finland, universities and government research institutes conduct valuable safety and material-related research on nanomaterials

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi